Neuvolakäynti rv 32+3

Eipä tän päivän neuvolassa paljon selvinnyt mistä eilisessä (ja tänään jatkuneessa) huonovointisuudessa/oudossa olossa voisi olla kyse.

Verenpaine oli 120/80 (noussu aikalailla) ja syke 94 (huh!)

Mutta kuulemma normaaleja.

Hemoglobiini oli 111 eli se oli laskenut aika paljon ja voisi selittää huimauksen. Kahden viikon rautakuurille jouduin  😕  Siitä raudasta tulee vaan vatsakipuja, ummetusta ja muuta, siksi ei niin ilahduttanut. No jospa olo normalisoituisi sitten muuten.

Osa oireista kuulema voisi viitata raskausmyrkytykseen (huono-olo, jatkuvat päänsäryt, näön sumentuminen, yhtäkkinen turvotus raajoissa ym) mutta koska pissassa ei näkynyt proteiinia, ei kuulema voi olla kyseessä silloin. En tiedä sitten kuinka vahvaa sen pissan pitäisi olla, mulla kun se oli ollut rakossa sen puoli tuntia (mikä on vessassa ramppailu väli vähintään muutenkin)

Käski kuitenkin soittaa äippäpolille jos olo pahenee/vauva ei voisi hyvin (sain ohjeet liikelaskennasta)

Vauvan syke oli laskenut tällä kertaa. Ollut 150 joka kerralla. Nyt 125 ja kun terkka herätteli hänet, nousi 145:n.

Hän oli edelleen onneksi pää alaspäin  😀  Peppu ja jalat tuntui ylävatsalla ja pää alhaalla, mutta SIVUSSA  🙄  eli ei ollutkaan laskeutunut ja raivotarjossa, vaan vähän siinä sivussa.

 

Sain lähetteen synnytyspelko polille kun vihdoin uskaltauduin edes itselleni myöntämään että synnytyksen ajatteleminenkin on mulle mahdotonta  🙄  Odotan sitä vain yhdellä ajatuksella, että jompi kumpi meistä kuolee sinne. Ei ehkä ihan tervettä  🙁  Siksi ajattelin että ehkä olisi parasta päästä kuitenkin puhumaan ammattilaisen kanssa asiasta (vaikka aiemmin olen ollut vakaasti sitä mieltä ettei siitä voi olla hyötyä). Olisi niin ihanaa jos voisi synnytyksessä luottaa että me selvitään hengissä ja kehokin toimii paljon paremmin (synnytys edistyy) kun ei ole ihan jännittynyt, kauhuissaan ja stressaantunut. Toivotaan siis että pääsen Kättärille käsittelemään asiaa ja ammattilaisen kanssa puhuminen helpottaa, edes hiukan  🙂

rv 32

Nyt mennään jo rv 32  😀  Ihanaa! Voiton puolella siis ollaan 🙂

 

Viimeinen viikko ollut taas raskauden suhteen melko mielenkiintoinen (melko kurja). Alkuviikosta taas vuodin muutaman päivän, ja sen lisäksi asiaan kuului toki ”menkkakivut”  😡  Sitten la aamusta asti ihan h**vetilliset kivut, en pystynyt kävelemään, tai sängyssäkään makuultaan liikahtamaankaan  🙁

Kipu oli tuolla jossain tosi syvällä. Ei alavatsalla, eikä emättimessä, vaan sisällä jossain syvälle.. arvelen kohdunsuuta/kaulaa? Otin Panadolia, ei helpottanut. Parin tunnin päästä otin uudestaan Panadolia ja ajattelin että jos tää ei kohta ala helpottaa, on pakko alkaa soittelee Naistenklinikan äippäpolille  🙄

Sitten nukahdin ja nukuin pari tuntia. (Yöllä en ollut nukkunut kuin pari tuntia). Kun heräsin, kipu oli laantanut – Jumalan kiitos!

Loppupäivän se tuli enää tuikkien, samoin kuin sunnuntaina.

Veikkaanpa että kohdunsuulla jotain tapahtuu ? Kypsymistä.. lyhenemistä ?

 

Sitten eilen maanantaina taas hirveet menkkakivut alavatsalla sekä selässä. Panodolia. Edellisenä yönä oli tosi vaikea nukahtaa kun niin jomotteli ja poltteli  🙄

Puhuin eilen neuvolan terkan kanssa, joka konsultoi asiasta lääkäriä. Ei kuulema ole tarvetta tarkastukselle  🙄  Whaaat!!

Kun sitten jankutin tarpeeksi.. että onko tämä muka NORMAALIA että joka päivä sellaiset kivut että häiritsee tavallista elämää ja koko ajan pitää ottaa särkylääkettä?! Sitten sanoikin että minun housuissani soittaisi suoraan äippäpolille ja kysyisi sieltä neuvoa.

Laittoi lähetteet labraan varmuuden vuoksi pissatestiin ja tulehdukset katotaan (taas). Kehotti soittelemaan neuvolan puhelinvaihteeseen ja pyytämään lääkäriaikaa tai suoraan äippäpolille päivystykseen jos pahenee tai tulee kirkasta veristä vuotoa.

Mä en jaksa! Miksi tässä raskaudessa on KOKO AJAN JOTAIN ?!

Todella turhauttavaa.. kun koko ajan pitää olla huolissaan ja koko ajan miettiä mihin soittaa, mitä teen..  🙄

 

No, jos Jumala suo, Sintti pysyisi kohdun suojissa vielä ja toivon silti että nämä kivut hellittäisivät ja saisin vähän nauttiakin Sintin odotuksesta <3