Juhannus vietettiin mökillä vaarin ja mummin, sekä mun veljeni perheen kanssa. Heillä kaksi lasta 3v ja 6v. Kyllä tykkäsi E seurata serkkunsa 3v touhuja ja he jopa vähän ”leikki” yhdessä 😀
Mutta, kauhean EROAHDISTUKSEN kehitti sitten meidän neiti juhannuksen aikana 😯 Aiemmin siis ei merkkiäkään semmoisesta! Ymmärrän, että kuuluu normaaliin vauvan kehitykseen, mutta hieman hämillämme olimme puolison kanssa. Tämä siis ilmeni kun ekan kerran 8kuukauteen pääsimme KAHDESTAAN johonkin, nyt siis saunaan. E:n seuraksi jäi jo pari päivää tutuksi tulleet sukulaiset (joita siis kyllä aiemminkin nähnyt säännöllisesti) ja 14v veli. Eipä ehditty saunassa kuin muutama sana vaihtaa, kun saunaan monen oven taakse kantautui kaRRRRmea huuto, joka ei vaan laantunut. Pakkohan se oli mennä katsomaan mikä tytöllä on, ja hän naama punaisena ja kurkku suorana HUUSI ja muut yrittivät rauhoitella häntä 😯 Ensin puoliso eli E:n toinen äiti otti hänet syliin ja yritti rauhoitella. Pieneksi hetkeksi rauhoittuikin, mutta alkoi taas heti uudestaan, ja siis aivan TÄYSIÄ! Ei auttanut kun äidin ottaa syliin, jossa rauhottui heti 😯 Ajateltiin että otetaan sitten hänet mukaan saunaan, puoliso otti hänet syliin ja meni riisumaan. Sama huuto alkoi taas. Ja jatkui jopa kun tyttö pääsi vatiin VETEEN, mitä normaalisti RAKASTAAAAAA vaikka miten väsy ja kurja mieli olis. Mutta ei, kurkku suorana vaan karjui. Menin itse sitten siihen pesemään häntä, jos auttaisi, mutta ei sekään enää auttanut. Äkkiä pestiin ja pois saunasta. Itse peseydyin äkkiä ja puoliso kuivasi tytön. Loppuillan sitten äidin sylissä vaan kyhjötti 😕
Tämä on nyt jatkunut sitten sen jälkeen. Vaikka lapsenvahteja ois ollut enemmän kuin kylliksi, emme siis voineet nauttia hetkeäkään kahden keskisestä ajasta tämän vuoksi. Miksipä sitä TAHALLEEN toista huudattaisi, ehditään sitten olla kahdestaan joskus toiste 🙄
Mutta nyt tyttö huutaa kotonakin minun perään, en saisi metriä kauemmas mennä. Vähän ahdistavaa 😕 Koska pakkohan olisi vessassa käydä, ja jotain kotihommiakin tehdä. En minä jaksa tällaisena ”ADHD:na” olla koko ajan paikallaan kököttämässä kasikuisen vierellä, mutta eipä oikein muukaan auta 🙄 Ohihan tämä menee, voi kyllä mennä ensin vieläkin pahemmaksi mitä olen lukenut.. kaikkea aikansa. Kun on joku raskasvaihe menossa vauvalla, ei meinaa millään jaksaa uskoa huomiseen, siihen että se ”helppo”-kausikin vielä muka joskus tulee.. tuleeko 8)
Refluksilääkettäkin yritettiin vaihtaa.. Zantac meillä ollut käytössä ja toiminut oikein hyvin. MUTTA. Se on alkoholipohjainen, joka arveluttaa noin pienellä pitkäaikaiskäytössä. Kuikka suositteli sitten Nexiumia ja aloitettiin sen käyttö. Aluksi meni tosi paljon takapakkia, yhtä nousua ja puklua koko päivä täynnä. Sitten vähän alkoi jeesaamaan, mutta tytöllä katosi ruokahalu ja lisäksi masu meni ihan kovalle eikä meinannut kakka kulkea ollenkaan. Hän oli päivisin itkuinen ja öisin levoton. Toista viikkoa kokeiltiin, ja Kuikkaan taas yhteys (vaikka onkin lomalla 8) ) -> hän suositteli palaamaan Zantaciin ja lisäksi Gaviscon käyttöön. Palattiin Zantaciin, ja ruokahalu on palannut sekä vatsa toimii hyvin 🙂 Nousuja tulee, mutta voi olla joku pahiskin mikä aiheuttaa? joka tapauksessa kokonaisvaltaisesti tilanne parempi kuin Nexiumilla. Gavia ei olla vielä haettu, haen varmaann tänään. Ajattelin ottaa sen vain pari krt/pv käyttöön ison aterian jälkeen, koska pikkuvauvana E:llä meni siitä pakki ihan jumiin.