Yöjumppaa ja äheltämistä

Yöt on kyllä sellasta jumppaamista ja äheltämistä   🙄  Ennen kun ehtii edes saada unen päästä kiinni (vie mulla aikaa, krooninen nukahtamisongelma) saa juosta seittemän kertaa vähintää pissalla, ja se ylöspääseminen sängystä (!!) mikä ähellys ja irvistely! Tuntuu että alakerta räjähtää kivusta (nivuset, häpyluu + muu seutu siinä) ja iskias vasemmalla puolella jumittaa niin etten meinaa millään päästä ensin ylös ja sitten liikkeelle 😳  Kun vessaan asti pääsen, helpottaa jo ne kaikki kivut, toi ylösnousu ja liikkeelle lähtö on se pahin.

No vissiin väsyttää enää kun takas sänkyyn pääsen :eek: 🙄

Sit se KÄÄNTYMINEN 🙄  Selällään nukkuisin mieluiten, mutten saa siinä asennossa henkeä kunnolla, eikä siinä asennossa muutenkaan kuulemma saisi nukkua. Kyljellään saa ok asennon vain tyynyn avulla (toisen jalan alle joka on koukussa). Mutta sit kun pitäis kääntyä! Jos nukun jo, herään siihen joka kerta kun repäsee mahasta se asennon vaihto, :confused: sekä kauhee jumppaaminen ja ähellys että pääsen kääntymään puolelta toiselle. Selkään, kylkiin, lonkkiin ja alakertaan sattuu :confused: 😯  Tunnen itseni niiiiiin vanhaksi (kohta 35v) ja niiiiiiin raihnaseksi! Ja tässä kuitenkin vielä tosi monta viikkoa jäljellä :rolleyes: ja sanottakoon että ennen raskautta olin hyvässä fyysisessä kunnossa, siitä ole enää tietoakaan :wtf:

Viikonloppuna heräsin molempina öinä siihen että supistelee ja ihan kaRRMee pissahätä. En meinannu päästä millään kävelemään vessaan kun niin supisti ja sattu, mutta kun sain asiani hoidettua, se supistelu helpotti. Johtukohan se pelkästään kovasta pissahädästä??

Anyway, yöt on tosi pätkittäisiä ton kaiken edellä kuvaamani takia. Päivällä väsyttää koko ajan. Yritän toki jossain vaiheessa päivällä vähän levätä, mikä on helpommin sanottu kuin tehty  🙄  Tässä kämpässä taitaa olla jokin kirous sen suhteen, että just kun VIHDOIN oot saanut kaikki hommat tehtyä, ajattelet että ah, nyt mä hetken lepään, voin jopa nukahtaa jos siltä tuntuu. No auta armias kun just oot vaipunut kevyeen horrokseen, joko puhelin soi (sen ainoon kerran päivässä!), koira tulee itkee sun korvaan, posti tulee luukusta ja yks koirista rähjää sille kuin viimeistä päivää, tai sitten vaan ihan se perinteinen; niin törkee vessahätä kuudettasataa kertaa sinä päivänä, että Pakko vaan nousta ylös ja se niistä unista  🙄

 

Vali vali  😆  Kohta en nuku tänkään vertaa ku nyt, kun Sintti saapuu maailmaan  😆

 

(rv 32+0)

Vauvalle lukeminen

Tnään sain vihdoin aikaiseksi ensimmäistä kertaa lukea vauvalle  😀  Mahtavaa!

Mun on pitänyt jo kuukauden päivät ainakin, mutta aina se jää.

Nyt kun olen päivät pitkät yksinäni kotona. Poikakin monena päivänä neljään koulussa ja puoliso vähintään kolmeen, niin aikaa tuntuu yhtäkkiä tupsahtaneen lisää vuorokauteen  😆  Aikasemmin kun poikakin pääsi jo puoliltapäivin (eka kouluviikko) taikka oli kesälomalla, ei mulla ollut yksinolo-aikaa päivästä kuin muutama tunti, ja sen käytin tottahan toki mihinkäs muuhun kuin kämpän puunaamiseen  🙄  Nyt koitan puolison kanssa tehdyllä yhteispäätöksellä hellittää siitä (koska kroppa ei enää kestä näillä viikoilla) edes hiukan, niin aikaa jää kummasti enemmän myös senkin puolesta  🙂

Tänään sitten päätin, että kun olen lounaan syönyt, on hyvä aika käpertyä vauvan huoneeseen tulevaan imetystuoliin lukemaan ensimmäistä kertaa vauvalle <3 Mä uskon muutenkin etä lukeminen lapselle on maailman kehittävintä toimintaa lapsen kielellisen kehityksen (+ miljoonan muun asian) kannalta, ja sit kun luin artikkelin että kielellinen kehitys alkaa rakentua jo sikiöaikana niin päätin että me siis LUETAAN 🙂 Meillä on jo nyt ihan kamalasti lastenkirjoja Sintille hänen omassa kirjahyllyssä. Suurin osa taitaa olla minun omasta lapsuudesta peruja  😀  Ne on säilyneet hyvin, koska äitini on säästänyt ne laatikoissa. Minunkin lapsuudessa kirjojen arvostus oli suurta ja meillä äiti hukutti mut kirjoihin, mihin koko kämppä muutenkin hukkui 🙂

Sieltä se siis on lähtenyt, arvostus kirjoja kohtaan! <3

 

Tässä Sintin eka satu

Piku Prinssi - Antoinen de Saint-Exuperu - <3
Piku Prinssi – Antoinen de Saint-Exuperu – <3

 

Pakko myöntää, aluks mua jännitti (!!) Ihan tajutonta!  😆  Ihan kun vauva tuolla masussa tajuis asiasta hirveesti  😆  Mut kai mua jännitti lähinnä se, että se tilanne tuntu vähän hassulta; istun yksin kotona ja alan lukea ääneen satua jollekin jota ei voi nähdä. Mutta parin ekan lauseen jälkeen se tuntui jo maailman luonnollisimmalta <3 Tässä luen vauvalleni, maailman ihaninta kirjaa <3

 

Me tehdään tästä joka päiväinen yhteinen hetki <3

vauvan huone

Vauvan huonetta on tehty -hyvin pikkuhiljaa- muutosta lähtien, eli parisen kuukautta. Mitään tiettyä värisävyähän ei voinut valita, tai sisustaa muutenkaan sukupuolen mukaan, koska sukupuolta emme tiedä. Siispä neutraalilla mennään ja sisustellaan sitten enemmän jollain tietyllä sävyllä (jos tarvis) kun vauva on syntynyt. Kaikki peruspalikat on nyt kuitenkin valmiina ja vauvaa odottamassa  😀

Huone vielä tyhjänä
Huone vielä tyhjänä

 

Huone muuton jälkeen :/ Jaiks!!
Huone muuton jälkeen :/ Jaiks!!

 

Pinnasänky ENNEN tuunausta.
Pinnasänky ENNEN tuunausta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Itse tekemäni Muumi-taulut saivat paikan vauvan huoneen seinältä :)
Itse tekemäni Muumi-taulut saivat paikan vauvan huoneen seinältä 🙂
Pinnasänky tuunattu kuosiin. Värisävyllinen lakka (vauva-turvallinen) kahteen kertaan.
Pinnasänky tuunattu kuosiin. Värisävyllinen lakka (vauva-turvallinen) kahteen kertaan.
Uusi Ikean Stuva hoitopöytä sai paikkansa pinnasängyn vierestä, seinälle löytyi 2 Ikean Mosslanda tauluhyllyä johon saa kätevästi käsistä jotain pientä laitettua.
Uusi Ikean Stuva hoitopöytä sai paikkansa pinnasängyn vierestä, seinälle löytyi 2 Ikean Mosslanda tauluhyllyä johon saa kätevästi käsistä jotain pientä laitettua.

 

Uusi kirjahylly piti ostaa että sopii muuhun sisustukseen.
Uusi kirjahylly piti ostaa että sopii muuhun sisustukseen.
Imetystuolini :) Menee myös täysin vaaka-asentoon ja jaloille nousee "teline".
Imetystuolini 🙂 Menee myös täysin vaaka-asentoon ja jaloille nousee ”teline”.

 

 

 

 

Masua

Masukuvia on vissiin vähän vähänlaisesta tullut laitettua  😆

Nyt kun meillä on vihdoin kokovartalopeili, onnistuu kuvien ottaminen yksinkin.. ei tarvitse aina muistaa asiaa silloin kun puolisko sattuu olemaan kotona.

rv 31+1
rv 31+1

 

Mun mielestä mulla on aika pieni maha viikkoihin nähden. Puolison mielestä se on vissiin vaaaaaltava!  😆

Sivuille leviävä se on, siitä en niin pidä koska näyttää että olisi läskiä  😳

Nautin kuitenkin mahasta kovasti, vaikka välillä sen kanssa vaikeaa on esim.hengittää, istua, maata ym  😆

Olenkin miettinyt miten kestän kun sitä ei enää ole  8)

rv 32

Nyt mennään jo rv 32  😀  Ihanaa! Voiton puolella siis ollaan 🙂

 

Viimeinen viikko ollut taas raskauden suhteen melko mielenkiintoinen (melko kurja). Alkuviikosta taas vuodin muutaman päivän, ja sen lisäksi asiaan kuului toki ”menkkakivut”  😡  Sitten la aamusta asti ihan h**vetilliset kivut, en pystynyt kävelemään, tai sängyssäkään makuultaan liikahtamaankaan  🙁

Kipu oli tuolla jossain tosi syvällä. Ei alavatsalla, eikä emättimessä, vaan sisällä jossain syvälle.. arvelen kohdunsuuta/kaulaa? Otin Panadolia, ei helpottanut. Parin tunnin päästä otin uudestaan Panadolia ja ajattelin että jos tää ei kohta ala helpottaa, on pakko alkaa soittelee Naistenklinikan äippäpolille  🙄

Sitten nukahdin ja nukuin pari tuntia. (Yöllä en ollut nukkunut kuin pari tuntia). Kun heräsin, kipu oli laantanut – Jumalan kiitos!

Loppupäivän se tuli enää tuikkien, samoin kuin sunnuntaina.

Veikkaanpa että kohdunsuulla jotain tapahtuu ? Kypsymistä.. lyhenemistä ?

 

Sitten eilen maanantaina taas hirveet menkkakivut alavatsalla sekä selässä. Panodolia. Edellisenä yönä oli tosi vaikea nukahtaa kun niin jomotteli ja poltteli  🙄

Puhuin eilen neuvolan terkan kanssa, joka konsultoi asiasta lääkäriä. Ei kuulema ole tarvetta tarkastukselle  🙄  Whaaat!!

Kun sitten jankutin tarpeeksi.. että onko tämä muka NORMAALIA että joka päivä sellaiset kivut että häiritsee tavallista elämää ja koko ajan pitää ottaa särkylääkettä?! Sitten sanoikin että minun housuissani soittaisi suoraan äippäpolille ja kysyisi sieltä neuvoa.

Laittoi lähetteet labraan varmuuden vuoksi pissatestiin ja tulehdukset katotaan (taas). Kehotti soittelemaan neuvolan puhelinvaihteeseen ja pyytämään lääkäriaikaa tai suoraan äippäpolille päivystykseen jos pahenee tai tulee kirkasta veristä vuotoa.

Mä en jaksa! Miksi tässä raskaudessa on KOKO AJAN JOTAIN ?!

Todella turhauttavaa.. kun koko ajan pitää olla huolissaan ja koko ajan miettiä mihin soittaa, mitä teen..  🙄

 

No, jos Jumala suo, Sintti pysyisi kohdun suojissa vielä ja toivon silti että nämä kivut hellittäisivät ja saisin vähän nauttiakin Sintin odotuksesta <3

Raskausdiabetes

Kävin viime viikolla sokerirasituksessa. Seuraavana päivänä soittelin niitä arvoja neuvolasta. Paastoarvo oli 5,4 ja 5,3 on viitearvo  😕  Muut arvot oli ok. Puhelimessa ollut terveydenhoitaja varasi heti ajan täksi maanantaiksi diabetesneuvontaan  🙄  ja selosti mitä kaikkea pitää alkaa sit tekee ja mitä ei saa syödä enää jne. Sitä sit pyörittelin päässäni viikonlopun ja vähän kyllä otti päähän  😡  Kuitenkin toi oli MULLE tosi hyvä paastoarvo! Viime kesänä ja edellisenäkin kun on se otettu, on ollut kutosen molemmin puolin, eikä lekurit ole siitä mitään sanoneet vaikka onkin viitearvojen rajoilla/hieman yli. Nyt sit kun oli kuitenkin NOIN hyvä mulle (mulla ei ole ikinä ollut noin hyvä!) niin on 0,1 YLI raskausdiabetes viitearvon  😯  Aattelin et no joudun vähän seurailla verensokereita kotona ja kattoo hiukka mitä suuhuni pistän.. mutta eihän se niin sit mennykään  🙄

 

Eli raskausdiabetes diagnoosi siitä ihan pärähti  🙄  ja kotona jouduin tosiaan mittailla verensokereita. Onneksi vain kerran viikossa semmoisen kaikki-ateriat-mittauksen, missä pitää ottaa jokaista ateriaa ennen ja jälkeen verensokeri. Muina päivinä vain aamulla ennen syömistä, eli paastosokeri.

Sitten ruokavalio 1600kcal ja tarkkaan mietittävä ne aterialla nautittavat hiilarit. Siinä on aluksi kyllä aikamoinen homma, ennen kuin oppii mitä saa syödä suunnilleen kuinka paljon.

Vaikka ajattelin ottaa ton kaiken rennoin rantein ja ei niin pilkkua viilaten (minähän en herkkuja kokonaan jätä!!) niin kyllä se silti kieltämättä hiukan stressaa  🙁  no, katsotaan kun saan homman kunnolla käyntiin, miten se siitä lähtee sutviutumaan  🙂

 

Tänään oltiin Jumbossa koko perhe. Helppo reissu se ei ollut ollenkaan, vessahätä vartin välein, liitoskipuja, harkkasuppareita tai mitä lie, toi napakipu (tyrä tms) ja sit vielä alkoi pakara ja koko reisi puutua  🙄  Hyvä kun pystyin kävelemään enää sieltä pois. Sit vielä alkoi hiukomaan, ja puolisko ei halunnu heti siltä istumalta lähteä johki syömään, oli soppa valmis  🙄

Mut pari hyvää löytöä:

IMG_20160718_195756 (800x449)